Pekka Vainikka


Tarinoita ja kuvia


Leila kertoo Pekasta

Pekka ja harrastukset

Olemme tunteneet Pekan kanssa lähes 42 vuotta. Siihen aikaan mahtuu paljon erilaisia harrastuksia.

Koko ajan Pekka on pelannut lentopalloa milloin missäkin porukassa. Yleensä 2–3 kertaa viikossa.Turnauksia on ollut ainakin Oulussa ja Venäjällä. Pari kertaa seurusteluaikana Pekka tuli treffeille kipsi jalassa mutta sen jälkeen luut ja nivelsiteet ovat kestäneet pelin tiimellyksen.

Ei aivan yhtä vanha harrastus kuin lentopallo on laskettelu. Se on ollut kuvioissa noin 25–30 vuotta. Täältä kotikulmien läheltä ei enää vuosikausiin ole löytynyt Pekalle sopivaa rinnettä, joten harrastuksen takia on joutunut reissaamaan. Useana vuonna olemmekin tehneet matkan Lappiin, useimmiten Leville. Yli 10 vuoden ajan Pekka on käynyt leijonaveljiensä kanssa perinteisellä laskettelureissulla Rukalla. No leijonatoiminta sinänsä on muutakin kuin laskettelua joskus se on jopa vaikuttanut enemmän työltä kuin harrastukselta.

Todellista sitkeyttä Pekka on osoittanut harrastamalla venäjän kieltä useita vuosia. Harrastus alkoi jo työssä ollessa ja työaikana mutta on jatkunut vielä nyt eläkkeellä ollessa. Ihmeekseni Pekka lähtee joka tiistai venäjän tunneille aamulla ani varhain. Tunti alkaa 8.30 ja päättyy 11.45. Opiskeluun on liittynyt 4–5 vuotena viikon mittainen intensiivikurssi. Pekan venäjän kielentaidosta en osaa sanoa mitään. Itse en muuta osaa kuin ”stravstvuite” ja sen sellaista.  Toki sodan käyneen isän tyttärenä olen jo lapsesta lähtien tiennyt mitä tarkoittaa ”rukiver”. Kaiken kaikkiaan venäjän opinnot näyttävän tuovan Pekalle iloa varsinkin Pietarin kielikurssit. No matkailu avartaa. Tietysti tässä iässä kaikenlainen aivonystyröiden vaivaaminen lienee eräänlaista dementian preventiota.

Pekan harrastuksiin on kuulunut myös toiminta Parjasen sukuseurassa sen perustamisesta 1995 lähtien. Sukuseuran hallituksessa toimiminen auttoi osaltaan eläkkeelle siirtymisessä ns. pehmeään laskuun. Valokuvaus- ja vanhojen valokuvien sähköiseen muotoon saattamisharrastusta on osaltaan voinut hyödyntää myös sukuseuran toiminnassa.

Kesään liittyvistä harrastuksista ensimmäinen on saunavastan teko. Meillä on aina kesäisin mökillä tuoreet uudet vastat joka saunareissulla. Pekan tekemät vastat ovat pyöreitä ja pulleita eivät roikkoja. Vastat on aina sidottu notkeasta oksasta kierretyllä pannalla. Varren päät on aina tasoitettu siistiksi puukolla. Minun vastaani Pekka nimittää mansikkavastaksi.  Se on pienempi kuin Pekan vasta. Jopa vieraisilla ollessa Pekka häviää hetkeksi, ilmestyen pian valmiit vastat kainalossa, ellei isäntä ole varannut vastoja saunaa varten. Omat vieraamme saavat tietysti vastansa mökkisaunassamme. Ja mikä onkaan ihanampaa kuin istua saunanlauteilla ja vastoa itseään mansikkavastalla.

Toinen kesäinen harrastus on luonnonkukkien keräily. Ei aikaakaan kun Pekka ilmestyy kaunis kukkakimppu kädessä, ollaan sitten kaupungissa tai mökillä. Niistä kimpuista ei kukkakimput enää parane. Kolmas kesään liittyvä harrastus on marjojen keruu. Pekka lähtee kanssani marjametsään aivan mielellään. Joka mustikkareisulta hän palaa suu mustikassa kuin pienellä pojalla toki kopastakin mustikoita löytyy.

Lopuksi kannattaa Pekan luonteenpiirteistä mainita armoton tinkiminen ja hänen omasta mielestään vääryyksistä valittaminen. Tästä esimerkkinä mainittakoon mm parkkisakkojen kirjalliset valitukset ihmeekseni tosin positiivisin seurauksin. Pekan kohdalla tinkimistä ja valittamista voi tavallaan pitää jopa harrastuksiin liittyvänä tai kyseessä voi olla Parjasen suvusta saatu perinnöllinen taipumus. Tiedä häntä.

Lappeenrannassa Pekan päivänä 2006

Leila Vainikka, puoliso vuodesta 1968

evaliisa.nikula@hyvajuttu.fi