Viljo Taavetinpoika Torvi

Taavetti Elianpoika Torvi ja vaimonsa Helena Fredrikintytär o.s Parjanen viljelivät perheineen Lemin Torviniemen kylän Mäntymäki-tilaa. Vuonna 1912 elokuun 14. päivänä Taavetille ja Helenalle syntyi poika, joka sai nimekseen Viljo Olavi.

Perheeseen kuului myös Taavetin ja hänen edesmenneen vaimonsa Regina Manuntyttären o.s Nisosen neljä lasta. Viljon syntyessä Taavetti-isän edellisestä avioliitosta syntyneistä lapsista vanhin, Toivo oli 15-vuotias, Olga 12, Ester 10 ja nuorin Eino 8-vuotias.

Perhe sai kaivattua apuvoimaa tilan pyörittämiseen, kun 18-vuotias Antti Parjanen muutti isoisänsä Rietu Parjasen kuoltua vuonna 1915 Sutelasta äitinsä luokse Torviniemeen.

Viljo kuoli 66-vuotiaana Lappeenrannasa 15.11.1978. Hänen puolisonsa, Lappeella 3.8.1915 syntynet Tyyne o.s. Ruokonen kuoli 16 vuotta myöhemmin 13.12.1994 79-vuotiaana Lappeenrannassa. Viljo ja Tyyne on haudattu Lappeenrannan Lepolan hautausmaalle.


Tarinoita ja kuvia

Taitava ja aikaansaava kirvesmies

Kansakoulun Viljo suoritti läheisessä Kytölän koulussa ja rippikoulun Lemin rovastin Antti Karttusen ja lukkari Gapriel Parkkolan komennossa.

Vuonna 1938 Viljo muutti 26-vuotiaana 18. marraskuuta Lemiltä Lauritsalaan ja avioitui samana vuonna joulukuun 17. päivänä kolme vuotta nuoremman Tyyne Ruokosen kanssa. Avioliitosta syntyi 3.6.1940 tytär Pirkko Annikki, joka asuu perheineen Ruotsissa.

Avioliittonsa alkuvuodet Viljo asui perheineen vuokralaisen tätinsä Miinan o.s Parjasen ja Antti Ojansuun talossa Lauritsalan Liisankadulla. Ammatiltaan Viljo oli kirvesmies. Perimätiedon mukaan hänen pitkäaikainen työpaikkansa oli Lauritsalan kauppalan rakennusosasto.

Ansiotyönsä ohessa Viljo rakensi itselleen kaksi omakotitaloa Lauritsalan kauppalaan: ensimmäisen Väinämöisenkadulle ja toisen Ilmarisenkadulle. Viimeksi mainitussa kodissaan hän asui elämänsä loppuun asti.

Viljon tunteneet ovat kertoneet hänen olleen ahkera ja oikeudenmukainen, aina valmis auttamaan apua tarvitsevaa. Sotien jälkeen rakentaminen oli myös Lappeenrannan seudulla vilkasta. Vapaaehtoiselle talkooporukalle, etenkin ammattitaitoiselle kirvesmiehelle, oli kysyntää.

Henkilökohtaiset muistoni Viljosta rajoittuvat lapsuuteeni. Perheemme kyläilivät toisensa luona. Minulle jäi mielikuva, että Viljon, Tyynen ja Pirkon kodissa vallitsi erinomainen siisteys ja järjestys.

Veljeni Raimo Torvi sai Tyyne Torvelta Viljon jäämistöstä oikean vanhan ajan tahkon. Se osui oikeaan osoitteeseen. Onhan veljeni käsien jäljiltä elämän varrella noussut muutama omakotitalo ja kesämökki. Sekä oma perhe että vieraat ovat käyneet teroittamassa työkalujaan Viljon perintötahkolla.

Viljon äiti Helena Torvi o.s. Parjanen oli isoisäni Taavetti Parjasen sisko.

Syksyllä 2017 Ritva Lampinen


Varusmies



Viljo Torvi suoritti varusmiespalvelun Karjalan kaartin rykmentissä Viipurissa vuonna 1932.

Nuorena



Tämä kuva Viljosta samoin kuin varusmiesaikainen kuva on otettu valokuvaamo Uolevissa Viipurissa osoitteessa Karjalankatu 12. (Alma Torven  albumi)

 


evaliisa.nikula@hyvajuttu.fi