Otteita hallituksen pöytäkirjasta
HALLITUKSEN KOKOUS

Aika: 9.7.2011
Paikka: Lappeenranta, Kasino

Osallistujat
Hallituksen jäsenten ja heidän puolisoidensa lisäksi
Jouko Raita, kohdat 1–2
Lauri Raita, kohdat 1–2

– –
2. Hiivojen yhteiset sukujuuret
Todettiin, että Raitojen ja Parjasen sukuseuran ensimmäinen yhteinen henkilö on Parjasten sukuseuran sukutaulukon ensimmäinen nimi Paavo Hiiva, syntynyt ehkä 1710-luvulla Lemillä. Hänen pojistaan erkanevat Parjasen ja Raitojen sukuhaarat. Ensin mainitut polveutuvat vuonna 1753 syntyneestä Elias Paavonpoika Hiivasta ja jälkimmäiset noin 1736 syntyneestä Matti Paavonpoika Hiivasta.
Sukunimi Raita on otettu käyttöön 1924, jolloin kolme Armas Hiiva nimistä serkusta vaihtoivat sukunimensä Raidaksi, Alhorannaksi ja Alhoksi.
Raitojen omassa tutkimuksessa, Matti Toiviainen, Spiritus Historiae Oy, vanhin Hiiva maininta on 1747, yhtenäinen sukutaulu on 1800-luvun alkupuolelta. Pekka pyytää Jouko Raidalta sukutaulun 1900-luvun alkuun asti ja toimittaa sen hallituksen jäsenille.
Pekalla oli kokouksessa mukana Juhani Turulta saatua materiaalia, Hiivat 1650 luvulta lähtien. Pekka lupasi jakaa materiaalin kaikille hallituksen jäsenille, kun hän on kysynyt luvan aineiston antamiseen Juhani Turulta.
Leena tekee sukutaulun yläosaan muutoksia. Sukuseuran kantaisän Fredrikin syntymä- ja kuolinpäivät (10.1.1842–21.10.1915) ovat täsmentyneet. Lisäksi Ritva Lampisen hankkimien asiakirjojen mukaan Fredrik oli jo naimisiin mennessään 8.7.1860 Parjanen. Siksi myös lapset David ja Anna Maria ovat olleet jo syntyessään Parjasia, ei Hiivoja, kuten nyt sukutaulussa on.
Käytiin yhdessä läpi myös Ritva Lampisen hankkimia ja Matille toimittamia karttakopioita Lemin kylien, erityisesti Pöllölän kartoista. Parjasen sukuseuran oman kokouksen aikana Jouko Raita toimitti kaikille osallistujille sähköiset kopiot kartoista, joita oli hänen toimistollaan mahdollisuus skannata. Suurimmista kartoista Pekka ottaa kopiot kopiointilaitoksessa.
Matti otti esille Parjasen nimen alkuperän. Luumäen kokouksessa Perttu ja Markku Parjanen toivat keskustelussa esiin mielenkiintoisen ajatusmallin nimen Parjanen alkuperästä. He olivat saaneet selville, että ”parja” on eräissä itämurteissa merkinnyt nuotionpohjaa, tulisijaa tai uunin arinaa. Perttu on luvannut jatkaa selvitystyötä. Matti on osaltaan pyrkinyt myös selvittämään nimen taustaa. Matti oli löytänyt Ikaalisista kirpputorilta kahdella eurolla vanhan sanakirjan vuodelta 1890, Nykysuomen sanakirjan edeltäjän, jossa esiintyy parja-sana. Se on kuitenkin parjaus-sanan perussana.

3. Sukutaulun yhtenäistäminen
Hallituksen jäsenet keräävät tahoiltaan uutta tietoa ja päivittävät sukutaulua sovitulla tavalla. Puolisoiden sukunimi asia herätti keskustelua. Sovimme, että jokainen hallituksen jäsen korjaa tai lisää osaltaan tiedossa olevat sukunimet sukutauluun ja lähettää muutokset Leenalle. Leena lähettää viimeisimmän sukutaulun hallituksen jäsenille. Nimitietoa kerätään lisää seuraavan sukukokouksen yhteydessä.

4. Vuoden  2013 sukutapaamisen päivämäärä ja alustava ohjelma
Alustavasti sovimme, että päivä on lauantai 13. tai 20.7. klo 12.00 alkaen. Aluksi esittäytyminen sukuhaaroittain.
     Kokous- ja lounaspaikka Lappeenrannan Kasino. Pekka tekee varauksen. Kynttilöiden sytytys ja lyhyt hartaus Marian-kirkossa. Saimaan risteily tai muu vastaava ohjelma, jonka aikana mahdollisuus tutustua suvun jäseniin entistä paremmin.
– –

6.Suvun kaikkien jäsenten aktivoiminen
Kun sukutaulu on saatu päivitettyä se lähetetään sähköpostilla jokaiseen perheeseen, josta hallituksen käytössä on osoite ja pyydetään lähettämään korjaukset Leenalle. Saatteessa aktivoidaan jäseniä lähettämään valokuvia ja tuottamaan tekstiä nettisivuille. Eva-Liisa on edelleen lupautunut muokkaamaan tekstejä.
 
Viestiin pannaan myös alustava tieto vuoden 2013 sukutapaamisesta. Lisäksi hallituksen jäsenet patistelevat omia läheisiään ja sukuhaaransa jäseniä yhteistyöhön tuottamaan pohjatekstejä sivuille.

7. Edellisen pöytäkirjan avoimet asiat
Tarinoissa siirrytään lähemmäksi nykypäivää. Viidenkymmenen vuoden takaiset asiat on nyt syytä koota muistiin jokaisesta sukuhaarasta. Tätä korostetaan myös kohdassa 6 mainitussa sähköpostissa.
Katsottiin Pekan skannaamia vanhoja valokuvia Anna-Mari Olkkosen Nurmelan talosta, jossa hän asui perheineen 1910 luvun lopulle saakka. Myös Paavo Parjanen oli siellä sisällissotaa paossa Viipurista.

Aatami ja Anna-Mari Olkkosen ensimmäinen talo oli Sutela. Uusitupa oli paikan nimi ja nykyisin siellä on vähän pihan kiviaitaa jäljellä. Tässä talossa asui myös koko Rietun perhe viimevaiheessa.
– –

9. Käynti Adam Parjasen entisen asunnon paikalla
Tutustuimme sunnuntaiaamuna 10.7. paikkaan, jossa Adam, Ingrid ja Paavo Parjanen olivat asuneet Lappeenrannassa nykyisellä Chymoksen tehtaan alueella, Korkkitehtaan rannassa. He asuivat huvilassa, joka oli myöhemmin tehtaan johtajan asunto. Ritva Lampinen on kerännyt asiakirjoja kuvineen tästä alueesta.

10. Käynti Lemin hautausmaalla ja Pöllölän kylässä
Kokous jatkui sunnuntaina kello 10.30 Lemin hautausmaalla tervehdyskäynnillä muistokivellä. Lisäksi käytiin muiden Parjasen suvun jäsenten haudoilla. Tämän jälkeen siirryttiin Pöllölän kylään. Ritva Lampisen selvitystyön ja hankkimien karttojen pohjalta selvisi, missä Rietun torppa, paja ja sauna eli Rietun ja lasten syntymäpaikka sijaitsivat Parjasen mäellä. Rietu Parjasen talo Pöllölä 5 on sijainnut melko varmasti pienellä kallionyppylällä nykyisen Sihvon talon paikalla. Pihassa on jäljellä vielä Rietun aikaiset aitat. Rietun ja hänen lastensa syntymäsauna on sijainnut talosta muutaman kymmenen metrin päässä nykyisellä pellolla, jossa nyt on vielä näkyvissä kaivo. Rietun pajan paikka on tien toisella puolella. Talon paikka saataisiin täysin varmistettua, jos löytyisi sellainen kartta 1800-luvulta, jossa olisi merkityt myös torpat. Matti laatii tekstipohjaa asiasta nettisivuille. Yksinkertaistetun kartan laatiminen annettiin Erjan tehtäväksi.

– –

evaliisa.nikula@hyvajuttu.fi